tiistai 29. marraskuuta 2011

Metsäsienistroganov

Hyödynnä ruokakaappisi ja pakastimesi antimia -viikko jatkuu. Tällä kertaa pakastin joutui luopumaan köntsästä kotimaista naudan sisäpaistia (ostettu hiljattain halvalla) ja pussillisesta elokuussa kerättyjä sekasieniä (sis. ainakin tatteja, orakkaita ja haperoita). Kaapista taas kaivettiin muutama kuivattu herkku- ja punikkitatti, sipulia ja mausteita sekä lisukkeeksi riisiä. Kaupasta täytyi siis tuoda vain ruoka- ja ranskankermaa.

Ohje muokkaantui omassa päässäni klassisesta venäläisestä stroganovista, joka vastoin yleistä luuloa ei sisällä tomaattia missään muodossa, vaan sen sijaan sisältää hapankermaa ja hyvälaatuista naudanlihaa sekä (herkku)sieniä. Sivumennen sanoen Suomessa stroganoffina tarjoiltavan tomaatti- ja suolakurkkupitoisen liharuoan venäläinen vastine olisi lähinnä podzharka tai azu.  

Jos et saa käsiisi metsäsieniä, niin myös herkkusienet käyvät oikein hyvin.

4 annosta

400-500 g naudan paistia (sisäpaistia)
1 iso tai 2 pienempää sipulia
2 rkl vehnäjauhoa
muutama kuivattu herkku- ja/tai punikkitatti
vettä
2 dl ruoka- tai kuohukermaa
200 g metsäsieniä (tai 250 g herkkusieniä)
1-2 tl dijon-sinappia
1 rkl härkäfondia
1 prk ranskankermaa tai smetanaa
suolaa, pippuria
voita ja öljyä paistamiseen

Suikaloi liha ja pilko sipuli puolikkaiksi renkaiksi.  Jos lisäät kastikkeeseen kuivattuja sieniä, laita ne hetkeksi likoamaan (n. 15 min) kuumaan vesitilkkaan.

Ruskista lihasuikaleet nopeasti kahdessa erässä kuumalla pannulla voi-öljyseoksessa. Kun toinen erä on ruskistunut, vähennä lämpöä ja lisää pannulle sipuli sekä ensimmäinen erä lihasuikaleita. Kuullota sipulia, kunnes se on pehmeää. Jos käytät tuoreita sieniä, lisää ne sipulin kanssa.

Ripottele joukkoon vehnäjauhot ja sekoita. Lisää ruokakerma, sienten liotusvesi ja tarvittaessa vähän vettä. Lisää pilkotut kuivatut sienet. Jos käytät pakastettuja ja valmiiksi paistettuja metsäsieniä, lisää ne nyt. Sekoita kastikkeeseen sinappi (kannattaa laittaa ensin 1 tl ja maistella kastiketta myöhemmin), härkäfondi ja pippuria.

Anna hautua hiljaisella tulella n. 40 minuuttia eli kunnes liha on mukavan mureaa. Kastiketta kannattaa sekoittaa välillä ja samalla lisätä siihen hieman vettä, jos se kiehuu liikaa kokoon. Lopuksi sekoita joukkoon ranskankerma/smetana ja kiehauta vielä. Maistele ja lisää tarvittaessa sinappia, pippuria ja/tai suolaa.  Kastikkeen kuuluu olla pehmeän ja hapahkon makuista, ja pippuri ja sinappi saavat antaa sille pientä särmää.

Tarjoile riisin kanssa. Erityisen hieno lisuke ovat itsetehdyt lohkoperunat.

maanantai 28. marraskuuta 2011

Valmistujaiskakku

Tällä kertaa postaan ihan vain kuvia ideaksi ja inspiraation lähteeksi, koska tämä kakku oli sisällöltään (ja mitoitukseltaan) samanlainen kuin aiempi ristiäiskakku.

Halusin valmistujaiskakkuuni yksinkertaisen ja elegantin koristelun. Tumma kuorrute ja valkoiset perhoset tekevätkin tyylikkään kontrastin.





Kakku on päällystetty kaakaojauheella värjätyllä marsipaanilla ja perhoset on spritsattu valkoisella candy meltsillä sekä kiinnitetty sulatetulla candy meltsillä. Kaakaojauhe tekee marsipaanista vähän jäykempää ja kuivempaa, joten pintaan jää helposti "vekkejä", jos kuorrutetta taittaa yhtään (mutta ei se haittaa, ainakin jos sen voi peittää koristeilla).

Lampaankyljykset happamanmakeassa kastikkeessa


Kävimme aiemmin syksyllä hakemassa Koskijalosteesta Valkeakoskelta kokonaisen ahvenanmaalaisen luomukaritsan, jonka maukkaita lihoja olemme jo pari kertaa maistelleet. Talven mittaan tulemme varmasti laittamaan yhtä jos toisenlaistakin ruokaa erilaisista karitsanpaloista.

Tämä on mummultani saamani ohje, josta tulee nostalgisesti mieleen Englanti. Ohjeessa ei ole ainemääriä, vaan aina toimii "heitä aineita pataan fiilispohjalta, ei se ole niin justiinsa" (voit myös maistaa kastiketta ja lisätä mausteita kesken haudutuksen). Jos et pidä ananaksesta ja hapahkosta kastikkeesta, voit unohtaa tämän ruokalajin. Minusta tämä on ihanaa, mies taas ei tykännyt.

2 karitsan parikyljystä per syöjä
1 tlk ananasmurskaa per neljä kyljystä
viiniä (punkkua tai valkkaria, ei ole niin väliä) jokunen desi
(pari rkl punaviinietikkaa, jos käytät valkkaria)
pari rkl lihafondia tai lihaliemikuutio
worcestershirekastiketta tai HP-kastiketta "silleen sopivasti"
hunajaa
suolaa ja pippuria

Sekoita nestemäiset aineet ja hunaja uunivuoassa. Lado kyljykset vieri viereen ja lusikoi niiden päälle ananasmurska.

Hauduta 200-asteisessa uunissa folion olla 30 minuuttia. Poista folio ja käännä lämpö 225 asteeseen. Paista vielä 15 minuuttia.

Tarjoile sopivan lisukkeen kanssa.

Kermakakku pakastemarjoista

Mieheni toivoi synttärikakukseen mansikkakakkua ja samaan hengenvetoon totesi, että ei taida onnistua näin marraskuussa. Minä siihen, että kylläpäs onnistuu, koska minulla on erittäin hyvälaatuisia itsekerättyjä mansikoita pakastimessa. Tuoreita mansikoita kakun koristeeksi ei tietenkään ollut, joten tein tahallani kakun ulkomuodosta hieman harhaanjohtavan.

Kas näin: suklaakakkua vadelmilla? (Koristeena myös pieniä marenkeja.)


Eipäs ollutkaan, vaan sokerikakkua mansikoilla.


Löysin vihdoinkin sellaisen sokerikakkupohjan reseptin, joka hiveli sekä minun että testiryhmän suuta. Perinteinen lasillinen munia, lasillinen sokeria ja lasillinen jauhoja -pohja on toki helppo, mutta minusta se maistuu aivan paistetulta munalta ja on rakenteeltaan vähän turhan höttöinen. Lyhyen googlettelun jälkeen päädyin (taas) Kinuskikissan blogiin, josta löytyi voi-sokerikakkupohjan ohje. No niinpä tietysti! Rasva jämäköittää pohjaa juuri sopivasti eikä se maistu enää munalta.

Kinuskikissan saamien kommenttien perusteella muokkasin ohjetta hieman (esimerkiksi alkuperäisessä viiden munan kakussa oleva 3 tl leivinjauhetta on aivan liikaa!). Tämä kakkupohja on ilmeisesti sangen konstikas, ja minunkin pohjastani tuli keskeltä aivan inansa likilaskuisen näköinen, mutta jäähtyessään kakusta tuli aika tasainen eikä mikään kohta jäänyt raa'aksi.


Voi-sokerikakku (kuvan mukainen pieni kolmen munan kakku, n. 6-8 hengelle)

90 g voita
3 munaa (huoneenlämpöisiä)
2 dl ja 1 rkl sokeria
2  dl ja 1 rkl vehnäjauhoja
vajaa 1 tl leivinjauhetta

Paistaminen: 180 astetta n. 40 minuuttia keskitasolla (jos teet isomman kakun, sitä täytyy paistaa hieman kauemmin)
Vuoka: 20 cm:n irtopohjavuoka voideltuna ja korppujauhotettuna
Kostutukseen esim. mansikoista irtoavaa mehua hieman sokerilla makeutettuna (tätä käytin tällä kertaa) tai omenamehua

Sulata voi. Sekoita jauhot ja leivinjauhe erillisessä kulhossa.

Vatkaa munat ja sokeri mahdollisimman kovaksi vaahdoksi.

Lisää muna-sokerivaahtoon vuorotellen jauhoja ja voisulaa varovasti sekoittaen. Tämänkin kakun kohdalla kannattaa muistaa, ettei tässä vaiheessa saa sekoittaa liikaa eikä jauhoja ja rasvaa kannata lisätä liian monessa erässä (kolmessa-neljässä erässä on hyvä).

Kaada taikina vuokaan. Paista esilämmitetyssä uunissa. Paistamisen loppupuolella vahdi kakkua, mutta älä availe luukkua turhaan. Jos pinta meinaa tummua liikaa, heitä päälle pala foliota. Kokeile kypsyyttä puutikulla - kakku on kypsää, kun tikkun ei enää tartu taikinaa.


Pakastemarjatäyte

Sulatettuja mansikoita tai muita pakastemarjoja (esim. vadelmia) n. puoli litraa
250 g maitorahkaa
2 dl vispikermaa
tomusokeria sopivasti maun mukaan

Puolita mansikat. Pienemmät marjat voi käyttää kokonaisina. Lado marjoja kakun täyteväliin.

Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi ja sekoita siihen maitorahka. Lisää tomusokeria ruokalusikallinen kerrallaan, kunnes kerma on mielestäsi tarpeeksi makeaa. Levitä kerma-rahkaseosta marjojen päälle.

Anna kakun jämäköityä jonkin aikaa jääkaapissa ennen koristelua. Jos koristelet kakun kermapursotuksin, tämänkokoiseen kakkuun tarvitset n. 4 dl vispikermaa. Tasaiseen kermapintaan riittää vähempikin.

Kakun sivut on koristeltu suklaalastuilla, jotka on vuoltu tummasta suklaalevystä kuorimaveitsellä ja paineltu kermapintaan lusikkaa apuna käyttäen. Marengit kannattaa laittaa kakun päälle vasta juuri ennen tarjoilua, koska ne alkavat sulaa lähes välittömästi.

Mitä-kaapista-löytyy-keitto

Kuukausi ja ruokakassa lopuillaan. Onneksi kaapista ja varsinkin pakastimesta löytyy vähän kaikkea, etenkin lihaa, broileria ja kalaa läjittäin. Kaupasta tarvitsi tällä kertaa ostaa vain porkkanoita ja sulatejuustoa, kaikki muu löytyi omasta takaa. Muutenkaan tämä ei ole mikään kovin kallis ruoka.

Muokkasin kitisen Mau!kasta kanakeittoa kaapin sisällön ja aviomiehen kasvispreferenssien mukaan. Alkuperäistäkin reseptiä on tullut joskus kokeiltua, ja minun mielestäni se on oikein herkullista, mutta valitettavasti maissi aiheuttaa miehessäni vahvan torjuntareaktion. Niinpä vaihdoin maissin pakasteparsakaaliin ja lisäsin purkillisen herkkusieniä, jotta keittoa tulisi riittävästi kahdelle päivälle – pakastimessamme oli nimittäin broileria vain surkeissa 300 gramman pakkauksissa. Annoksesta tulikin oikein reilu, ja ruoka oli täyttävää.

Nuudelit imevät helposti nestettä niin paljon, että jos tätä tarjoaa vielä seuraavanakin päivänä, saattaa joutua lisäämään vettä.



4-6 annosta

Reilu 1 l vettä
Kanaliemikuutio tai fondia sopivasti
300 g maustamattomia tai hunajamarinoituja broilerin suikaleita
3 porkkanaa karkeana raasteena
2 rkl vehnäjauhoa
100 g maustamatonta sulatejuustoa (esim. Koskenlaskija)
1 pussi (300 g) pakasteparsakaalia
2 levyä nuudeleita
1 iso tlk herkkusieniviipaleita
currya, paprikajauhetta, mustapippuria

Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi. Lisää liemikuutio tai fondi, broilerisuikaleet ja porkkanaraaste. Anna kiehua n. 10 minuuttia.

Sekoita vehnäjauhot kylmään vesitilkkaan. Lisää kattilaan sulatejuusto, jäinen parsakaali ja vehnäjauhosuurus. Anna kiehua uudelleen ja sekoita niin, että sulatejuusto sulaa.

Paloittele nuudelilevyjä hieman, ja lisää palat keittoon. Keitä niin kauan, että nuudelit ovat kypsiä. Mausta currylla, paprikajauheella ja mustapippurilla.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Ristiäiskakku syysvauvalle



Olen vaatimattomasti sitä mieltä, että tämä on koristelultaan onnistunein kakkuni tähän mennessä. Teema (syksyn lehdet) tuli lapsen äidiltä, mutta muuten sain koristelussa vapaat kädet. Itse asiassa selkeä teema helpotti suunnittelutyötä, ja netistä oli helppo löytää lehtikoristeisia kakkuja, joista otin ideoita. Aluksi ajattelin tehdä kakkuun pelkkiä värikkäitä lehtiköynnöksiä valkoisella pohjalla, mutta sitten päätinkin yrittää myös vauvakoristeen muotoilemista.


Yllättävän helposti vauva muotoutui käsissäni, vaikken ollutkaan aiemmin tehnyt ihmishahmoja kakkuihini. Vauvan näpertelyyn kului aikaa ainakin parisen tuntia. (Lunttasin vähän mallia täältä ja täältä.)



Kakun strategiset mitat: 
- 6:n munan suklaakakkupohja
- Vadelma-Dajm-limettitäyte kolminkertaisena (alkuperäinen Kinuskikissalta, ks. oma sovellukseni alta)
- Voi-tomusokerikreemiä eristeenä kakun ja kuorrutteen välissä (tämäkin ohje Kinuskikissalta, tämänkokoiseen kakkuun tarvitsee n. 2 1/2 -kertaisen annoksen)
- 600 g valkoisella pastavärillä valkaistua valkoista marsipaania
- Koristeet marsipaania, jossa hieman sokerimassaa. Lehdet läpivärjätty, tehty lehtimuoteilla; eriväriset viirut saatu aikaan sekoittamalla perusväriseen massaan "huolimattomasti" elintarvikeväriä. Vauvan alustana paksu kartonki, johon sivelty elintarvikeliimaa ennen sokerimassalla päällystämistä. Koristeet liimattu paikoilleen elintarvikeliimalla.




Vadelma-Daim-limettitäyte (4:n munan kakkupohjan yhteen täyteväliin)

2 dl vispikermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 limetin raastettu kuori
1/2 dl sokeria
2 rkl limettimehua
1-2 liivatelehteä
n. 80 g Daim-rakeita (kahteen täyteväliin 1 1/2 pussillista)
150 g jäisiä vadelmia, maun mukaan enemmänkin

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Teen täytteen yleensä minimiliivatteilla, eli neljän munan kakku onnistuu ihan hyvin 1:llä liivatteella per täyteväli. Kuuden munan kakku on jo niin raskas, että olen käyttänyt 4 liivatelehteä koko kakun täytteisiin.

Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto, sokeri ja limetinkuoriraaste.

Kuumenna limettimehu pienessä kattilassa liedellä tai kahvikupissa mikrossa. Liota vedestä nostetut ja puristellut liivatelehdet siihen. Kaada liivateneste täytteen joukkoon ohuena nauhana ja sekoita samalla.

Sekoita joukkoon Daim-rakeet. Niitä voi maun mukaan laittaa enemmänkin, esim. kokonaisen pussillisen yhteen täyteväliin.

Kun olet levittänyt täytteen kakulle, painele täytteeseen vadelmia. Marjoja saa olla taas ihan vieri vieressä, varsinkin jos käytät pieniä metsävattuja.

Helppo mutta täyteläinen suklaakakkupohja

Tämä ohje on alun perin Kinuskikissalta, mutta jostain syystä hän on poistanut kyseisen ohjeen sivuiltaan.

Minä kuitenkin suosin edelleen nimenomaan tätä suklaakakkupohjaa paristakin syystä:
1) Se on tosi yksinkertainen ja idioottivarma (no joo, onnistuin kerran saamaan pohjasta vähän likilaskuisen, kun sekoitin sitä liikaa). Ainemäärätkin ovat niin selkeät, että ne osaa melkein ulkoa.
2) Vaikka on olemassa mehevämpiäkin suklaakakkupohjia, niin tämä on mielestäni rakenteeltaan juuri hyvä. Se on tarpeeksi suklainen, koska siinä käytetään oikeaa suklaata kaakaojauheen sijasta, mutta se ei ole niin suklainen, että se dominoisi koko kakkua. Tymäkämmät suklaakakkupohjat nimittäin nousevat helposti päärooliin täytteen kustannuksella.

Koska lopputulos ei ole mikään ylettömän kostea itsessään, kakkupohja kannattaa kostuttaa sopivasti (esim. maidolla), jolloin se mehevöityy, mutta säilyttää edelleen jämäkän rakenteensa.

4:n munan pohja on sopiva n. 10-12 hengen kakkuun.

4 munaa
2 dl sokeria
200 g voita
200 g tummaa suklaata
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta.

Pane uuni lämpiämään 175 asteeseen.

Sulata voi ja tumma suklaa varovasti kattilassa (keskilämmöllä). Sekoita koko ajan. Mittaa jauhot ja leivinjauhe kulhoon ja sekoita ne.



Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahto on valmista, kun vaahdon pintaan jää hetkeksi kuvio vatkainta nostettaessa.


Siivilöi hieman jauhoja muna-sokerivaahtoon.  Sekoita ne varovasti, mutta reippaasti taikinaan.



Kaada hieman suklaa-voiseosta taikinaan ja sekoita varovasti. Jos taikina jää raidalliseksi, niin ei haittaa.


Sekoita loput jauhot ja suklaa-voiseos vuorotellen muutamassa erässä. N. 4-5 erässä on hyvä, koska muuten taikinaa voi tulla sekoittaneeksi liikaa. Älä vatkaa taikinaa, ettei siihen synny sitkoa!

Taikina on niin rasvainen, että vuokaa ei välttämättä tarvitse korppujauhottaa. Voitele se pienellä voinokareella, ja kaada taikina vuokaan. Ohjeen mukaiselle taikinamäärälle 24-senttinen vuoka on sopivin. Isompi taikina kannattaa paistaa suosiolla isompihalkaisijaisessa vuoassa, koska liian paksu kakku kohoaa helposti epätasaisesti.

Jotta kakku paistuisi tasaisesti, irtopohjavuoan ympärille kannattaa kääriä kylmällä vedellä kasteltu pyyhesuikale (kiinnitä hakaneulalla, ks. kuva). Irtopohjavuoassa on nimittäin niin paljon saumoja lämmön tasaista jakautumista häiritsemässä, että kakku kohoaa helposti keskeltä enemmän kuin reunoilta. Mikäli käytät saumatonta alumiinivuokaa, ongelmaa ei välttämättä esiinny 4:n munan tai sitä pienemmillä kakuilla.


Paista kakkua alatasolla n. 50 minuuttia (175 astetta). Jos puolitat ohjeen ja teet vain kahden munan kakun, paistoaika lyhenee n. 40 minuuttiin. Jos taas teet kuuden munan kakun, paistoaika on noin tunti.

Paistamisen lopussa vahdi kakkua. Kokeile kakun kypsyyttä puutikulla. Jos tikkuun ei tartu taikinaa, kakku on kypsä.

Anna uunista otetun kakun jäähtyä 10-15 minuuttia. Kumoa se sitten ritilälle (tai lautaselle).

Kakkupohja sopii hyvin pakastettavaksi ja säilyy pakasteena useita kuukausia ilman, että maku muuttuu.