sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Näin syntyy matrjoshka (eli maatuska) -kakku

Lupasin tutoriaalin, joten täältä pesee. Ohjeesta voi olla hyötyä myös muunlaisten "muotokakkujen" teossa.

Aloita luonnostelemalla kakun malli paperille. Luonnos on 1:1 koossa ja määrää kakun pohjan koon ja mallin. Hahmottelin samalla kakun päälle tulevan maalauksen.


Kakkupohjat
Ohje on vanha tuttu, Kinuskikissalta (klik). Tuon sen tähän, ettei ainemääriä tarvitse laskea, koska alkuperäinen ohje on 4:llä munalla.

5 munaa
2,5 dl sokeri
250 g voita
250 tummaa suklaata
3,125 dl (= 3 dl ja 1 rkl) vehnäjauhoja
1 1/4 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi. Vaahto on valmista silloin, kun kuvio jää hetkeksi vaahdon pintaan.

Sulata voi ja suklaa mikrossa tai kattilassa. Jos käytät kattilaa, varo, ettet polta suklaata. Siivilöi jauhot ja leivinjauhe kulhoon ja sekoita ne.

Sekoita muna-sokerivaahdon joukkoon vuorotellen suklaaseosta ja jauhoseosta. Sekoita mahdollisimman vähän.

Tee leivinpaperista kolme "kaukaloa" taittelemalla niihin reunat ja kiinnittämällä ne klemmareilla. Tähän kakkuun tarvitaan kaksi 20 x 30 cm:n kokoista ja yksi 18 x 26 cm:n kokoinen pohja.

Pane kaukalot uunipellille (mahtuu enintään kaksi kerrallaan). Kaada taikina kolmeen kaukaloon niin, että jokaiseen tulee yhtä paksusti taikinaa. Paista 175-asteisessa uunissa keskitasolla 15–18 minuttia. 
Anna taikinan jäähtyä hetki ennen kuin irrotat sen. Jos unohdat irrottaa taikinan lämpimänä, ei hätää, sillä se on niin rasvaista, että lähtee kyllä nätisti irti jäähtyneenäkin. Ohuet taikinalevyt jäähtyvät melko nopeasti, joten pääset kokoamaan kakkua varsin pian.
Leikkaa kakkupohjat sapluunaa apuna käyttäen. Luonnollisesti isommat kakkulevyt muodostavat pohjimmaisen ja keskimmäisen kerroksen. Pienin levy leikataan hieman myöhemmin.


Vadelma-daim-limettitäyte
Tämäkin ohje on Kinuskikissalta (klik), mutta oma innovaationi on käyttää Daim-rakeita, koska ne eivät sula täytteeseen. Olen myös osoittanut, että vähemmälläkin liivatteella pärjää. Tein täytteen tällä kertaa ekstra vadelmilla ja ekstra daimilla.

3 liivatetta
1 1/2 pussia Daim-rakeita
2 limen kuori raastettuna
2 rkl limemehua (n. kahden limen mehu)
4 dl vispikermaa
2 prk Viola tuorejuustoa (kakku oli vähälaktoosinen)
1 dl sokeria
400 g jäisiä vadelmia

Pane liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.

Vaahdota kerma. Lisää tuorejuusto, sokeri ja limetinkuoriraaste ja vatkaa nopeasti sekaisin.

Kuumenna limemehu kattilassa. Sekoita joukkoon liiasta vedestä puristellut liivatteet ja anna jäähtyä hetki. Sekoita liivateneste ohuena nauhana täytteen joukkoon. Sekoita Daim-rakeet täytteeseen.

Nyt päästään kokoamaan kakkua. Kostuta alimmainen pohjalevy maidolla ja levitä sille puolet täytteestä. Painele täytteeseen puolet vadelmista.


Nosta päälle seuraava, muotoon leikattu levy, ja kostuta se. Leikkaa levyn reuna viistoksi.


Levitä päälle loput täytteestä ja loput vadelmat. Voit hakea kakkuun muotoa tällä täytekerroksella: levitä sitä paksummin nuken "mahan" kohdalle ja ohuemmin pääpuoleen.


Leikka nyt pienin levy. Leikkasin ensin nuken vartaloksi soikean palan. Sitten leikkasin pään ja halkaisin levyn, jotta saisin korkeuseroa vartalon ja pään välille. 

Levyn halkeileminen ei haittaa, koska kakun pinta tasoitetaan kreemillä. Tasoittele väleistä pursuava täyte ja laita kakku tässä vaiheessa hyytymään jääkaappiin. Kakun olisi hyvä antaa jämähtää pari tuntia. Sillä aikaa voit tehdä voi-sokerikreemin, joka estää marsipaania hikoilemasta.


Kreemi

190 g margariinia (käytän tässä margariinia, koska se on halpaa)
1 tl vaniljatomusokeria
375 g tomusokeria (n. 6 dl)
1 rkl vettä

Pehmennä margariini sähkövatkaimella. Lisää vaniljasokeri ja tomusokeria vähitellen. Lisää lopuksi vesi ja vatkaa valkoiseksi.

Kun kakku on saanut jähmettyä rauhassa, voit "veistää" sitä saadaksesi sen halutun muotoiseksi. Katso kakkua useista eri kulmista nähdäksesi, että se on symmetrinen ja muoto on sellainen kuin haluat. Hienosäädön voi sitten tehdä kreemillä. Levitä kreemi kakun päälle raapan avulla ja tasoita se. Tämä on kakun lopullinen muoto.



Pane kakku välillä jääkaappiin jähmettymään. Värjää sillä välin marsipaani. Tarvitset 500 g marsipaania (se riittää juuri ja juuri tämän kakun päällystämiseen). Värjää marsipaani pienellä määrällä ivory-väristä (ihonväristä) pastaväriä. Marsipaanista olisi tarkoitus tulla vaalean puun väristä.




Mittaa kakun pituus ja levein kohta. Kauli marsipaani näitä mittoja noudattaen ja kakun muotoa mukaillen tasapaksuksi levyksi, jonka leveys ja pituus ovat n. 5 cm. suuremmat kuin kakun vastaavat mitat. Käytä apuna tomusokeria, niin marsipaani ei tartu alustaan. Jos alusta on jotain muuta kuin silikonia, käytä enemmän tomusokeria.


Nosta levy kakun päälle. Jos levy on tarpeeksi iso, marsipaani on helppo levittää kakun reunoille niin, ettei sinne jää ryppyjä. Minun levyni oli juuri ja juuri tarpeeksi iso peittämään kakun, mutta ainoastaan matrjoshkan "pohjaan" jäi pari ryppyä.

Painele marsipaani kiinni kreemiin ja silottele pinta käsillä. Leikkaa lopuksi ylimääräiset reunat pois. Nyt voit ruveta maalaamaan.


Luonnosta apuna käyttäen maalaa ensin suuret väripinnat. Käytä nestemäisiä tai pastavärejä, joita laimennat alkoholilla (esim. vodkalla).


Maalaa sitten ruusut. Käytin apuna tätä ja tein paperille useita harjoituksia ennen kuin aloin maalata kakkua. Minulla ei ollut sopivansävyistä vaaleanpunaista pastaväriä, joten sekoitin jauhemaista väriä alkoholiin ja maalasin sillä.

Maalaa lopuksi mustat ääriviivat ja kasvot. Voit vielä parannella ruusuja maalaamalla niihin tummempia kohtia. Koko kakun maalaamiseen meni n. kolme tuntia, joten kakku kannattaa välillä panna jääkaappiin ja jatkaa sitten maalaamista, ettei se lämpene liikaa ja pilaannu.


(Klikkaa kuvia isommaksi, jos haluat tarkastella yksityiskohtia.)

Ja kyllä, se on ihan oikea kakku!

Karpalo-kinuskikakkua ja suklaaperhosia



Tein karpalo-kinuskikakun tällä ohjeella. Karpaloita oli nelisen desiä, ja niitä tuli täytteeseen vieri viereen. Karpalot ovat hurjan kirpeitä, joten vähempikin voisi riittää, mutta minä kyllä pidän niistä ja mielestäni ne leikkaavat kakun makeutta hyvin. Kermapursotuksiin käytin elintarvikevärillä värjättyä Flora vispiä. Tähän saattoi mennä vähän enemmän kermaa kuin viimeksi – vaahdotin kaksi purkillista Floraa, ja kermaa jäi vähän yli.



Kakun erikoisuus oli suklaaperhoset, joita tein ensimmäistä kertaa onnistuneesti. Tällä kertaa minulla oli aikaa sählätä niiden kanssa. Ensimmäinen satsi menikin vähän plörinäksi, koska käytin liian hyvää suklaata enkä temperoinut sitä – tuloksena oli laikukkaita perhosia. Ei hyvä. Koska minulla oli kuitenkin suklaata jäljellä, päätin kokeilla temperointia. Sulatin suklaan varovasti mikrossa ja annoin sen kuumentua vähän. Mittasin lämpötilan digitaalisella mittarilla ja kuumensin 46 asteeseen. Kaadoin suklaasulan muoviselle alustalle ja sekoitin sitä lastalla niin, että lämpötila laski 27 asteeseen. Tämän jälkeen kaavin suklaan puhtaaseen kuppiin ja kuumensin sitä mikrossa taas 30 asteeseen. Lusikoin suklaan muovipussiin, leikkasin kulmaan reiän ja spritsasin perhoset leivinpaperille. Onnistuihan se noinkin, mutta kirjoitustylla on kyllä seuraava kakkutarvikehankinta. 25 g suklaata riitti mainiosti kolmeen perhoseen.


Kinuskikissalta löytyy hyvät ohjeet suklaaperhosten spritsaamiseen ja paljon mallikuvia (klik). Kissa käyttää Brunbergin suklaata, joka on sen verran "huonolaatuista", että sitä ei tarvitse temperoida.

Sunnuntailounas: karitsan sisäfilettä, maa-artisokkarisottoa ja punaviini-mustaherukkakastiketta

Valmistimme tänään miehen kanssa sunnuntailounaan yhdeksälle. Kokonaisuus oli mielestämme erittäin onnistunut ja hyvin sesonkiin sopiva: alkuruokana tarjosimme jo aiemmin testattua (ja blogattua) kultaista linssikeittoa, pääruokana oli otsikossa mainittua karitsanfilettä, risottoa ja kastiketta ja jälkiruokana anopin syntymäpäivän kunniaksi kinuski-karpalotäytekakkua kahvin kera. Olen vähän ylpeä siitä, että ateriassa oli niinkin monta sesongin raaka-ainetta: porkkanoita, palsternakkaa, maa-artisokkaa, lammasta ja karpaloita.

Idean pääruokaan sain Puolialastomalta kokilta (klik). Karitsan sisäfileiden paisto-ohjeen ja kastikkeen otinkin suoraan häneltä, mutta risotoksi halusimme jotain muuta kuin sieniä sisältävää. Risotto-ohje löytyikin 500 Italian Recipes -kirjasta.



Karitsan sisäfileet

Varaa 2–3 filettä per syöjä riippuen siitä, kuinka nälkäisiä vieraasi ovat. Ota fileet huoneenlämpöön vähintään pari tuntia ennen paistamista. Poista niistä ylimääräinen rasva ja kalvot. Hiero niihin suolaa, mustapippuria ja silputtua tuoretta timjamia.

Paista fileitä 2 minuuttia hyvin kuumalla pannulla käännellen niitä jatkuvasti. Tällä paistoajalla fileistä tuli juuri täydellisen vaaleanpunertavia. Voit laittaa valmiit fileet odottamaan uuniin n. 75 asteeseen.

Ennen tarjoilua viipaloi halutessasi fileet. Koska syöjiä oli tällä kertaa niin paljon, ladoimme fileet kokonaisina lautasille. 


Punaviini-mustaherukkakastike (neljälle)

2 rkl voita
1 punasipuli
1 dl punaviiniä
2 dl vettä
1 tl härkäfondia (käytin vasikkaa)
1 rkl mustaherukkahilloa
pari tl maizenaa (tai ruskeaa suurustetta)
suolaa, pippuria
(karitsanfileiden paistolientä)

Sulata voi kattilassa tai paistinpannussa. Kuullota punasipuli pehmeäksi. Lisää viini ja anna kiehua pari minuuttia. Lisää vesi ja fondi, anna kiehua hiljalleen. Lisää mustaherukkahillo ja mausta suolalla ja pippurilla. Siivilöi kastike kattilaan ja painele punasipulia siivilän läpi. Suurusta pieneen vesitilkkaan sekoitetulla maizenalla. Lisää halutessasi fileiden paistolientä. Kiehauta.

Ennen siivilöintiä voit keittää kastiketta vähän kokoon. Minulla oli kiire, joten kastike jäi aika nestemäiseksi – maku oli kuitenkin vahva ja hyvä.


Maa-artisokkarisotto (3-4 annosta, lisukkeena 4-5)

400 g maa-artisokkia
40 g voita
n. 1 litra vahvaa kasvislientä
1 rkl oliiviöljyä
1 sipuli silputtuna
1 valkosipulinkynsi murskattuna
275 g risottoriisiä
(1,2 dl valkoviiniä - emme käyttäneet)
2 tl (tai vähän enemmän) tuoretta timjamia hienonnettuna
40 g parmesaania raastettuna
suolaa ja mustapippuria

Kuori artisokat, paloittele ne ja pane heti kattilaan, jossa on kevyesti suolattua vettä. Keitä, kunnes ne ovat pehmeitä (= 8–10 min). Valuta vesi pois, muussaa artisokat ja sekoita joukkoon 15 g voita. Lisää tarvittaessa hieman suolaa. Jätä odottamaan.

Kuumenna kasvisliemi kattilassa ja jätä levylle pienelle lämmölle niin, että liemi pysyy kuumana.

Kuumenna öljy ja jäljellä oleva voi isossa paistinpannussa ja kuullota siinä sipulia ja valkosipulia, kunnes ne ovat pehmeitä (5–6 min). Lisää riisi ja kuullota sitä pari minuuttia tai kunnes riisinjyvät ovat reunoiltaan läpinäkyviä.

(Lisää viini, anna sen imeytyä.) Ala lisätä kasvislientä kauhallinen kerrallaan. Anna edellisen kauhallisen imeytyä ennen kuin lisäät seuraavan. Sekoita koko ajan.

Kun lientä on enää pari kauhallista jäljellä, sekoita joukkoon artisokkamuusi ja timjami. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää tarvittaessa nestettä. Artisokkamuusi voi olla melko vetistä, joten voi olla, ettei kaikki kasvisliemi tule käytettyä. Kuumenna  ja tarkista risoton kypsyys: riisi saa olla vähän pureskeltavaa. Lopuksi lisää parmesaaniraaste.

perjantai 29. lokakuuta 2010

Sneak peek


Tein tällaisen matrjoshka-kakun miehen synttäreille, joita juhlitaan tänään. Juhlat ovat samalla meidän läksiäisemme, kun lähdemme pian taas Venäjälle – siitä sain idean kakkuun.

Postaan myöhemmin reseptin ja teko-ohjeen. 

EDIT: Kakku sai yleisöltä arvion "creepy cake is creepy". Maku ei kuitenkaan ollut selkäpiitä karmiva.

maanantai 25. lokakuuta 2010

Kultainen linssikeitto



Tämä mukavan pehmeänmakuinen ja syksyinen keitto löytyi mökkireissulla vanhasta Valitut palat- lehdestä. Sopii erityisen hyvin alkupalaksi, koska annos on aika pieni (neljälle).

25 g voita
iso sipuli hienonnettuna
450 g palsternakkoja kuutioituna
350 g porkkanoita kuutioituna
1 1/2 dl kuivaa sherryä, vermuttia tai valkoviiniä
1 dl punaisia linssejä
1,2 litraa kasvislientä
suolaa ja mustapippuria

Päälle
2 tl piparjuurta raastettuna
1 dl ranskankermaa
ruohosipulisilppua

Sulata  ja kuumenna voi teräskattilassa. Lisää sipulisilppu ja hauduta pehmeäksi. Lisää palsternakka- ja porkkanakuutiot. Lisää alkoholi. Sekoita. Peitä kattila kannella ja hauduta miedolla lämmöllä välillä sekoittaen 30 min tai kunnes kasvikset ovat puolipehmeitä.

Lisää kasvisliemi ja linssit. Kiehauta, alenna levyn lämpöä ja kypsennä edelleen 15–20 minuuttia. Soseuta keitto sileäksi sauvasekoittimella. Mausta pippurilla ja suolalla. Sekoita piparjuuriraaste ranskankermaan ja tarjoa se erikseen. Koristele keitto ruohosipulilla.

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Sisilialainen spagettikastike

Bloggaaminen ja kokkaaminen on viime aikoina jäänyt gradunteon jalkoihin. Ruokaa on tullut laitettua lähinnä viikonloppuisin, kun arkipäivät ovat kuluneet yliopiston kirjastolla ja syöminen on tullut hoidettua opiskelijaruokalassa. Opiskelijaruoka ei ole mikään kulinaarinen nautinto – milloin se on haaleaa, milloin mautonta, milloin salaatti koostuu lähinnä kiinankaalista – joten siinä on yksi lisäkimmoke valmistua nopeasti.

Sisilialaista spagettikastiketta tulee laitettua aina silloin tällöin. Tämä on yksi niistä ruokalajeista, joka tulee ensimmäisten joukossa mieleen silloin, kun ei meinaa keksiä mitään laitettavaa. Kuvasta poiketen suosittelen tarjoamaan kastikkeen spagetin kanssa – se sopii tähän paremmin kuin tagliatelle. Meillä vain ei ollutkaan kaapissa spagettia, vaikka sitä pitäisi olla aina.



Ohje on neljälle, mutta meillä tätä tehdään yleensä kahdelle kahtena päivänä peräkkäin. Tämä on nimittäin ruokalaji, joka kannattaa tarjota heti ja syödä pois heti. Paahdamme aina koko satsin tomaatteja ja säilytämme puolet jääkaapissa seuraavalle päivälle; muut ainekset käsittelemme aina samana päivänä, kun ruokaa valmistetaan.


400 g kuivaa pastaa
1 (n. 350 g) munakoiso kuutioituna
1/2 kg kirsikkatomaatteja tai miniluumutomaatteja halkaistuina ja siemenettöminä
1 1/4 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
2 dl paseerattua tomaattia (kannattaa ostaa pieni 200 g:n tetra)
2 valkosipulinkynttä silputtuna
merisuolaa ja mustapippuria myllystä
tuoreita basilikanlehtiä koristeeksi

Asettele tomaatit uunipellille leivinpaperin päälle halkaistu puoli ylöspäin. Muista poistaa tomaateista siemenet, koska siemenelliset tomaatit ovat sietämättömän kuumia ja vetisiä. Ripottele niille suolaa ja pirskota oliiviöljyä. Paahda niitä 225-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes ne nahistuvat ja alkavat tuoksua. 

Kun tomaatit ovat uunissa, halkaise munakoiso ja kaada puolikkaille reilusti suolaa. Kun munakoiso on itkenyt, huuhtele suola pois ja kuivaa munakoiso. Kuutioi se.

Kuumenna iso kasarillinen suolalla maustettua vettä kiehuvaksi. Mausta suolalla ja pidä kiehuvana.

Kuumenna 4 rkl öljyä paistinpannussa. Lisää munakoiso ja kypsennä kovalla lämmöllä sekoitellen pehmeäksi noin kahdeksan minuuttia; munakoiso saa ruskistua kevyesti. Kannattaa käyttää ajastinta. Kun munakoiso on paistunut neljä minuuttia, lisää pasta keitinveteen. Lisää pannulle paistetut tomaatit, paseerattu tomaatti, valkosipuli ja mustapippuri. Kypsennä sekoitellen vielä pari-kolme minuuttia. Revi basilikanlehdet. Sekoita ruoka hyvin.

Tarkista pastan kypsyys ja valuta se lävikössä. Hölvää öljyä pastan sekaan ja sekoita. Jaa pasta kulhoihin, levitä kastiketta pinnalle ja koristele basilikanlehdillä. Kastike on melko kuivaa ja sitä on vähän, mutta se on hyvin vahvanmakuista.

maanantai 4. lokakuuta 2010

The art of making pulla


Pullan teko ei ole salatiedettä, mutta kaikilta se ei silti onnistu. Minulta homma alkoi luistaa, kun sain vähän neuvoja äidiltäni ja sisäistin muutamia periaatteita.

Näin teet hyvää pullaa: 
1. Kaikki alkaa taikinasta. Köksässä meidät opetettiin tekemään pullaa taikinajuureen, mutta lopputulos ei ollut tyydyttävä. Kysyin äidiltä, mikä neuvoksi, ja hän sanoi: "Käytä Sunnuntai-jauhopaketin ohjetta, mutta kuivahiivan tilalla tuoretta." Sensei oli puhunut. Sillä ohjeella syntyi hyvä pulla. Mutta ei siinä kaikki.

2. Vaivaa taikinaa kunnolla, sillä vaivaaminen tekee rakenteen. Vaivaa ainakin 15–20 minuuttia – käsittääkseni taikinaa ei voi vaivata pilalle. Minä suosin käsin vaivaamista, koska tällöin taikinaan saa tuntuman.

3. Pulla ei ole kevytruokaa. Piste. Käytä voita. Älä myöskään pihistele sokerin määrässä, vaan noudata ohjetta, sillä hiiva syö sokeria ja taikinan makeus vähenee kohotessa. Jos teet laskiaispullia, käytä nesteenä kulutusmaitoa.

4. Älä lisää taikinaan liikaa jauhoja. Liian löysää taikinaa on vähän hankala käsitellä, mutta liian kiinteä on pilalla. Jos olet epävarma, mittaa jauhot ja aloita alimmasta ohjeessa mainitusta määrästä. Löysähkökin taikina muuttuu vaivattaessa helpommaksi käsitellä – ei siis pidä pelästyä sitä, että taikina tarttuu aluksi käteen kuin tauti.

5. Anna valmiiden pullien kohota kunnolla ennen paistamista. Silloin ne eivät halkeile. Tämä on lähinnä esteettinen näkökohta, sillä halkeillut pulla maistuu ihan yhtä hyvältä.



Tässä vielä hieman muunneltu Sunnuntai-jauhopussin ohje
Noin 25 korvapuustia

5 dl vettä tai maitoa
50 g tuorehiivaa (korvapuusteihin riittää ihan hyvin 25 g)
1 muna
2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 tl suolaa (vähän vähemmän, jos käytät suolapitoista voita)
13–15 dl erikoisvehnäjauhoja
150–200 g voita

Täyte:
n. 100 g voita
kanelia
sokeria

Lisäksi:
1 kananmuna voiteluun
raesokeria

Lämmitä maito tai vesi kädenlämpöiseksi (37-asteiseksi). Älä päästä liian lämpimäksi, koska hiiva ei kestä kuumuutta. Murenna joukkoon hiiva ja sekoita niin, että se liukenee. Sekoita nesteeseen muna, sokeri, kardemumma ja suola.

Lisää jauhoja vähitellen. Kun taikina on liian paksua sekoitettavaksi puuhaarukalla, ala sekoittaa sitä käsin. Taikina saa olla tässä vaiheessa vielä löysähköä. Vaivaa huoneenlämpöinen voi taikinaan. Jos tämä tekee taikinasta liian löysää, lisää vähän jauhoja. Vaivaa taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi (n. 20–30 minuuttia). Hyvin vaivattu taikina irtoaa sormista aika helposti.

Anna taikinan kohota liinan alla lämpimässä paikassa n. 40 minuuttia. Taikinan pitäisi kohota n. kaksinkertaiseksi.

Vaivaa kohonneesta taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kolmeen osaan. Kauli taikinapalat 30cm x 60 cm -kokoisiksi levyiksi jauhotetulla pöydällä. Leikkaa tarvittaessa reunat suoriksi. Sivele päälle (reilusti) voita, ripottele sokeria ja kanelia. Kääri levy rullaksi. Jätä saumakohta alle.

Leikkaa rullasta terävällä veitsellä vinottain paloja, jotka ovat leveämmältä puolelta 4–5 cm leveitä ja kapeammalta n. 2 cm. Nosta palat pystyyn kapeampi puoli ylöspäin. Paina peukaloilla pullan päältä taikina aivan pohjaan asti.

Nosta pullat uunipellille. Anna kohota liinan alla 30 minuuttia. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Ennen paistamista voitele pullat munalla ja ripottele päälle raesokeria. Paista keskitasolla 10–15 minuuttia. Vahdi pullia paistamisen loppupuolella.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Toscanalainen papu-kasviskeitto



Tämä on helppo ja nopea (valmistusaika reilu puoli tuntia), mutta ruokaisa kasviskeitto. Yksinkertainen annos sopii alkuruoaksi tai kevyeksi lounaaksi neljälle. Jos haluat enemmän mahantäytettä, lisää papujen ja kasvisten määrää luovasti – kaksinkertainen annos on jo todella reilu.

Alkuperäisessä ohjeessa (peräisin Italian makuja -kirjasta) käytetään valkoisia papuja, mutta minusta kikherneet sopivat tähän erinomaisesti. Käytä niitä papuja, joista pidät eniten, tai jos teet isomman annoksen, käytä vaikka kahdenlaisia papuja.

1 keskikokoinen sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 sellerinvarsi
1 iso porkkana
25 g voita
1 rkl oliiviöljyä
1 tölkki valkoisia papuja tai kikherneitä
1 tölkki tomaattimurskaa
9 dl kasvislientä
1 tl kuivattua oreganoa
2 rkl pestoa (+ vähän koristeluun)
2 pientä kesäkurpitsaa
suolaa ja mustapippuria
1 purkki smetanaa tai ranskankermaa

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Pilko sellerinvarsi. Kuori porkkana ja leikkaa pieniksi kuutioiksi. Sulata voi ja kuumenna öljy kattilassa. Kuullota kasviksia miedolla lämmöllä, kunnes ne alkavat pehmetä.

Sekoita joukkoon pavut, tomaatit ja kasvisliemi. Lisää oregano ja pesto ja mausta suolalla ja pippurilla. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen 10 minuuttia. Kuutioi kesäkurpitsat ja lisää ne keittoon. Kuumenna uudestaan kiehuvaksi. Anna kiehua n. 10 minuuttia tai kunnes kesäkurpitsa tuntuu kypsältä.

Tarjoile keitto smetana-/ranskankermasilmän ja peston kanssa.